Kevättä Pampskatanilla 14.4.2018

Aurinko paistoi ja lintujen kevätmuutto oli käynnissä täydellä tohinalla. Mikäpä sen parempi paikka muuton tarkkailuun pääkaupunkiseudun lähellä kuin pitkälle Suomenlahteen työntyvä Porkkalanniemi Kirkkonummella. Niemi oli ennestään tuttu mutta Pampskatanin kärki ei, ja uusissa paikoissa on aina mukava retkeillä. Pampskatan tuntui olevan varsin suosittu kevätviikonlopun retkikohde: tienvarret suunnilleen Vetokannaksen parkkipaikalta lähtien olivat ruuhkautuneet pysäköidyistä autoista ja rantakalliot täyttyneet retkeilijöistä. Picnic-huovatkin oli kaivettu esiin.

Nedergårdin ulkoilualueen rantakallioita
Kirkkonummen kunnalle kuuluvan Nedergårdin ulkoilualueen loivasti mereen laskevat rantakalliot olivat hauskan värisiä ja houkuttelivat kauniina päivänä paljon ulkoilijoita.

Täpötäydeltä parkkipaikalta rantakallioille vei metsän halki pieni kinttupolku. Polku oli pääosin helppokulkuinen, mutta matkalle mahtui myös lukuisia puunjuuria ja kuraisia kohtia. Metsän jälkeen vastaan tuli Kirkkonummen kunnalle kuuluvan Nedergårdin ulkoilualueen kansoitettu keittokota ja loivasti mereen laskevia kallioita. Varsinaiselle Pampskatanin niemelle tultaessa maasto alkoi nousta jyrkästi ylöspäin ja hiki kihosi pintaan rinnettä kavutessa. Nousu oli kuitenkin vaivan arvoista: niemen kärjen korkealta kalliolta avautuivat mahtavat näköalat etelään kohti Rönnskärin majakkaa ja luotojen yli länteen.

Näköala Pampskatanin kärjen kalliolta kaakkoon kohti Rönnskärin majakkaa.
Näköala Pampskatanin kärjen kalliolta kaakkoon kohti Rönnskärin majakkaa, joka kohoaa pienenä tikkuna horisontissa.
Näköalan Pampskatanin kärjen kalliolta kohti länttä.
Näköala Pampskatanin kärjen kalliolta kohti länttä.

Näköalapaikalle oli parkkeerannut satunnaisten ulkoilijoiden lisäksi kokonainen lintubongareiden armeija. Ja lintujakin näkyi: lännessä uiskenteli suuri alliparvi, ja haahkoja näkyi siellä täällä. Mahtuipa sekaan jokunen tavallinen sinisorsakin. Silloin tällöin yli lensi kurkipariskunta tai hanhiaura. Uhkarohkeimmat ulkoilijat laskeutuivat jyrkkää rinnettä alas rantakivikkoon, mutta itse tyydyin ihailemaan maisemia ja lintuja ylhäältä. Kallioilla riitti sitä paitsi lintujen lisäksi mielenkiintoisia jäkäliä tutkittavaksi, sillä merenrannan ja lintulannoituksen yhdistelmä tarjoaa usein monipuolisen kivijäkälävalikoiman.

Alli (Clangula hyemalis) on pieni sukeltajasorsa, jolla on suuri määrä erilaisia höyhenpukuja
Alli (Clangula hyemalis) on pieni sukeltajasorsa, jolla on suuri määrä erilaisia höyhenpukuja. Allikoiraan erikoistuntomerkki on pitkä jouhipyrstö, kuten keskellä etualalla olevalla linnulla. Alli talvehtii Itämerellä ja Pohjanmerellä ja muuttaa kesäksi pesimään Tunturi-Lapin järville.
Haahka (Somateria mollissima) on suurimpia sukeltajasorsia.
Haahka (Somateria mollissima) on suurimpia sukeltajasorsia. Se on suolaisen veden lintu ja pesii pääosin ulko- ja välisaariston puuttomilla luodoilla.
Karttajäkäliä
Karttajäkälät ovat kilpiruutuisia, tiukasti kasvualustaan kiinnittyneitä rupijäkäliä, jotka kasvavat pääosin kovalla silikaattikivipinnalla. Pampskatanin kallioilla kasvoi runsaasti oranssia ruostekarttajäkälää (Rhizocarpon oederi) sekä kellertävänvihreää keltakarttajäkälää (Rhizocarpon geographicum). Suomesta on tavattu 45 karttajäkälälajia, joita on usein vaikea erottaa toisistaan ilman mikroskooppisia tai kemiallisia tuntomerkkejä.
Seitsenpistepirkko
Kevään ensimmäinen seitsenpistepirkkokin (Coccinella septempunctata) oli kömpinyt ihmettelemään Pampskatanin kallioiden rikasta jäkälämaailmaa.

Aurinko paahtoi Pampskatanin kärkeä huumavan kirkkaana, ja pian oli pakko vetäytyä suojaisempaan paikkaan, koska hattu oli tietysti unohtunut kotiin. Laskeuduttuani korkealta kalliolta kolusin hetken Pampskatanin itärantaa, joka oli vielä osittain jäässä, mutta sitten suuntasin takaisin autolle. Kotimatkalla pysähdyin ihailemaan Porkkalantien varren pellon päällä lennellyttä valtavaa sepelkyyhkyparvea. Koukkasin  myös Kirkkonummen keskustan pohjoispuoliselle Meikon ulkoilualueelle, jossa en ollut aiemmin käynyt. Meikon polut olivat kuitenkin vielä kokonaan jäässä, mistä johtuen ensivierailu jäi varsin suppeaksi.

Sepelkyyhkyjä
Valtava sepelkyyhkyparvi (Columba palumbus) kaarteli ees taas pellon yllä.
Linnunlaulupuu
Hetkeksi koko parvi istahti puuhun, mutta sitten matka jatkui taas.
Valkohäntäkauriit
Porkkalantien varren pelloilla näkyi metsäkauriita, kuten lähes aina aiemminkin. Nämä valkohäntäkauriit on kuvattu Kirkkonummen keskustan tuntumassa.