Harmaahanhien pako 16.4.2018

Uudenmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien rajalla Pukkilan Kanteleen ja Orimattilan Ruhan-Kurunkulman alueiden välissä virtaa Porvoonjoki. Näin keväällä joki tulvii ympäröiville pelloille muodostaen valtavia tulvalammikoita, jotka houkuttelevat tuhansittain muuttomatkalla olevia vesilintuja ja näiden perässä luonnollisesti lintubongareita. Tänä keväänä alueelta on laskettu parhaimmillaan noin 15 000 arktista harmaahanhea. Lintubongareita ei tiettävästi ole laskettu, mutta blogistin arvion mukaan hanhia oli hiukan enemmän kuin bongareita.

IMG_9007
Harmaahanhia ja sorsia Porvoonjoen tulvalammikossa Pukkilan Kanteleella.
IMG_9020.JPG
Yhtäkkiä jokin säikäyttää hanhet, ja hetkessä koko lintuparvi nousee ilmaan valtavan kaakatuksen säestämänä.
IMG_9023.JPG
Vain muutama sorsa jäi jäljelle. Eikä ehditty edes lukua ottaa!
IMG_9022.JPG
Ruuhkaa ilmatilassa. Hieno näky mutta onneksi ei olla lentokentällä.

Suurin osa alueella levähtävistä hanhista on metsähanhia (Anser fabalis) tai tundrahanhia (Anser albifrons). Täällä pysähtyvät tundrahanhet ovat matkalla Pohjanmeren talvehtimisalueilta pesimäsijoilleen Koillis-Venäjän ja Siperan tundralle. Suomessa tundrahanhi ei pesi. Metsähanhi taas talvehtii Keski- ja Länsi-Euroopassa, josta se muuttaa kesäksi Pohjois-Eurooppaan ja Pohjos-Aasiaan. Meillä metsähanhi pesii etenkin Pohjois-Suomen soilla, mutta sitä esiintyy harvalukuisena pesimälintuna jo Keski-Suomessa.

IMG_8884.JPG
Edustalla tundrahanhia, jotka tunnistaa vaaleanoranssista nokasta, jonka tyvellä on valkoinen kilpi. Taustalla metsähanhia, joiden pitkähkö nokka on keskeltä oranssi mutta tyvestä ja kärjestä musta. Kuva Orimattilan Ruhan pelloilta.
IMG_8887.JPG
Sekä metsä- että tundrahanhella on kirkkaan oranssit jalat.

Hanhien lisäksi tulvalammikoilla oli illan suussa ainakin sinisorsia, laulujoutsenia ja muutama kurki. Kiurun livertely kantautui pellolta jopa taustakaakatuksen yli. Lisäksi tien varren pienellä aukealla kököttävän puunrangan kärjessä piti vahtia tuulihaukka. Ja jottei homma lipsuisi täysin ornien touhuiksi, niin mainittakoon että peltotien penkalla kukki pilvisestä säästä huolimatta muutama leskenlehti ja pajukot olivat valkoisenaan kissoja!

IMG_9098.JPG
Hanhet lähtivät, mutta laulujoutsenpariskunta (Cygnus cygnus) jäi uiskentelemaan Kanteleen tulvalammikolle.
IMG_9055
Kurjetkin (Grus grus) lähtivät lipettiin heti paparrazzin huomattuaan.
IMG_8879.JPG
Kiuru (Alauda arvensis) laululennossa.
IMG_9172.JPG
En ole jaksanut perehtyä haukkoihin, koska yleensä olen nähnyt niitä vain pieninä pisteinä taivasta vasten. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) vaikuttaa kuitenkin helposti tunnistettavalta lajilta ainakin paikallaan ollessaan.

Lankalauantaina Ruissalossa, 31.3.2018

Lankalauantain aurinkoinen sää ja pitkät pääsiäispyhät mahdollistivat kevään ensimmäisen pidemmän retken. Kohteena oli Turku ja siellä etenkin Ruissalo. Vaikka lumi oli jo sulanut Turun moottoritien etelään viettäviltä penkoilta, yhtään leskenlehteä ei näkynyt. Pellotkin olivat vielä pääosin lumen peitossa koko moottoritien pituudelta.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Tuorlan majatalo Kaarinassa. Lounaspöydässä oli niin ruuhkaista, että meinasimme jäädä ilman ruokaa, vaikka olimme paikalla heti ovien auetessa. Onneksi pirtinpenkiltä löytyi sen verran tilaa, että uhkarohkeasti ilman pöytävarausta saapuneet turistitkin saivat särvintä. Pysähdys oli myös botanistisesti kannattava: siinähän se kevään ensimmäinen leskenlehti kukki ihan majatalon pihakaivon juurella auringossa! Muutama sipulikasvikin puski kukkapenkistä jo reilusti maan pinnalle.

IMG_7507
Kevään ensimmäinen leskenlehti Tuorlan majatalon pihalla

Matka jatkui Ruissaloon, jossa ensimmäinen pysähdyspaikka oli kasvitieteellinen puutarha. Aution ja paikoin tulvan valtaaman puutarhan ainoat elonmerkit olivat puissa huutelevat talitintit. Sisällä sen sijaan riitti väkeä ja elämää tungokseksi asti, sillä pääsiäisen kunniaksi kasvihuoneisiin piilotetut pörröpuput ja muut pääsiäiskoristeet olivat houkutelleet paikalle runsaasti lapsiperheitä. Kameliat ja tohtorinkukat kukkivat upeasti trooppisessa lämmössä, ja lummehuoneessa lenteli vapaana kakaduja ja undulaatteja.

blogikollaasi.png
Turun kasvitieteellisen puutarhan pääsiäisnäkymiä.
IMG_20180331_140610.jpg
Koisokasveihin kuuluva tohtorinkukka (Brunfelsia sp.) kukki upeasti.

Tropiikista siirryimme Ruissalon läntiseen kärkeen Saaronniemeen, jossa talvi ja kevät paiskasivat kättä. Aurinko porotti häikäisevän kuumana siniseltä taivaalta uimarannalle ja Kolkanniemelle, jonka edustan jäät houkuttelivat uhkarohkeita turkulaisia kävelemään vetten päällä. Niemen kärjessä meri oli kuitenkin jo auki, ja uimarannan laiturilla riitti avantoon pyrkiviä uimareita. Auringosta nauttivat ulkoilijat olivat vallanneet rannat, kun taas muuttomatkaltaan saapuneet vesilinnut uiskentelivat parvina kauempana avovedessä.

IMG_7636
Väkeä Saaronniemen uimarannalla. Meri oli jo pääosin auki.
IMG_7663.JPG
Ensimmäiset vesilinnut olivat löytäneet Kolkanniemen kärkeen. Kiikareilla näkyi ainakin kyhmyjoutsenia, isokoskeloita, merihanhia, telkkiä sekä tukkasotkia.

Paluumatkalla Ruissalon läpi havaitsimme pellolla metsäkaurislauman. Ei muuta kuin auto parkkiin lähimmälle bussipysäkille ja ojanpohjaa pitkin takaisin pellon reunaan kameran kanssa. Onneksi oli vielä lunta ja hankikanto, sillä muuten ojassa rämpinen olisi ollut hankalaa. Tienpenkkaa ei juuri ollut ja liikenne oli vilkasta, joten oja oli turvallisin kulkureitti.

IMG_7717.JPG
Ei metsäkauriskuvaa ilman valkeaa takapuolta.

Ruissalo on luonnonystävälle aina hieno ja vierailun arvoinen paikka. Ensimmäisen kevätretken varsinainen innoittaja löytyi tällä kertaa kuitenkin mantereen puolelta, jossa suuntasimme erään puuryhmän alle. Puut näyttivät kaukaa katsottuna täysin tavallisilta, mutta lähemmässä tarkastelussa paljaan oksiston seasta erottui jotakin vihreää ja pensasmaista.

IMG_7747.JPG
Poppelissa kasvoi pensas.

Mistelihän se siellä loisi ja marjojakin oli tehnyt. Kasvikirjojen mukaan mistelin luontainen levinneisyys yltää pohjolassa Etelä-Ruotsiin. Mistä lie löytänyt tiensä Suomeen – ihmisen vai linnun mukana – siitä on monenlaista mielipidettä. Joka tapauksessa pelkästään Turun ympäristöstä löytyy nykyään lukuisia kasvupaikkoja, ja pohjoisin suomalainen mistelihavainto on tällä hetkellä tiettävästi Jokioisilta. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tämän erään gallialaisen kylän taikajuomastakin tutun kasvin Suomen-valloitusta.

IMG_7755.JPG
Asterix-sarjakuvien mukaan tammesta kerätyllä mistelillä (Viscum album) on erityisiä taikavoimia. Todellisuudessa misteli kasvaa hyvin harvoin tammessa.