Ölbäckin alvarit (ke 28.6.)

Brucebossa vierähti puolet päivästä ja vähän enemmänkin. Koska ilma oli kuitenkin kaunis ja iltaa runsaasti jäljellä, päätimme käydä katsomassa vielä yhden kohteen viimeisen retkipäivän päätteeksi. Olin jostain lukenut, että Ölbäckin luonnonsuojelualueella Visbyn lähellä kasvaa harvinaista ajuruohonnäivettä, jonka halusin nähdä. Siispä ajoimme noin 5 kilometriä Visbystä itään kohti Endreä, kunnes tien molemmin näkyi avointa harvapuustoista maisemaa. Ölbäckin luonnonsuojelualue sijaitsee tien 631 molemmin puolin ja on kooltaan noin 100 ha. Alue on keskiosastaan pääosin avointa alvarimaata, jossa vain ohut maa- ja kasvillisuuskerros peittää kalkkikiveä. Alueen länsireunalla tien eteläpuolella oli pieni parkkipaikka, johon jätimme auton.

Alvari
Ölbäckin maisema on pääosin karunnäköistä mutta runsaslajista aukeaa alvaria.

Maisema luonnonsuojelualueella oli virtaavaan nesteeseen viittaavasta paikannimestä (Ölbäck eli Olutpuro) huolimatta karunnäköistä mäntyjen ja katajien reunustamaa avomaata, mutta kasvillisuus oli runsaslajista. Paikoin oli paljasta kalkkikalliota, vaikka korkeuseroja ei ollut. Maassa kasvoi runsaasti ajuruohoa, kalliokieloa, verikurjenpolvea sekä valkomaksaruohoa, ja alueen keskiosa lainehti suurena neidonkielimerenä. Tien pohjoispuolinen alue on ilmeisesti ainakin toisinaan laidunkäytössä, koska alue oli aidattu, mutta aidan yli pääsi kipuamaan portaita pitkin. Tien pohjoispuolinen maisema oli keskiosastaan vielä aukeampaa kuin eteläpuolella, kivikkoista ja hyvin kuivaa. Ilmassa liihotteli perhosia, ja onnistuin näkemään myös vilauksen alueella esiintyvästä isoapollosta.

Etualalla maksaruohoja ja takana sininen neidonkielimeri
Etualalla maksaruohoja ja takana sininen neidonkielimeri.
IMG_1622
Paljasta kalkkikalliota ja jonkin sortin jatulintarha. Kalkkikallio oli samassa tasossa kuin muukin alvari.
Valkolehdokkeja
Ölbäck ei ole varsinainen kämmekkäkohde, mutta valkolehdokit näyttivät viihtyvän alvarilla hyvin. Lisäksi katajien alta löytyi lakastuneita miehenkämmeköitä.
Ratamoverkkoperhonen (Melitaea athalia)
Ratamoverkkoperhonen (Melitaea athalia) kanervalla. Näin Ölbäckissä myös isoapollon, mutta en saanut siitä kuvaa, koska se lenteli kovaa vauhtia ympäriinsä.

Minulle uusia kasveja Ölbäckissä olivat ajuruohonnäiveen lisäksi arokeulankärki ja haarahietalilja. Emme kiertäneet aluetta kokonaan, joten paljon lajeja jäi valitettavasti myös näkemättä. Suojelualueella kasvaa tiettävästi mm. mustalinnunhernettä (Lathyrus niger), pommerinvirnaa (Vicia cassubica), euroopankehtoneilikkaa (Petrorhagia prolifera), tunturinurmikkaa (Poa alpina), törmäkukkaa (Scabiosa columbaria), rohtosappea (Centaurium erythraea) ja gotlanninarhoa (Arenaria gothica). Myös päivännoutoa muistuttava harvinainen rentopäivänkilo (Fumana procumbens) esiintyy alueella, mutta se avaa kukkansa vain aamupäiväksi ja me olimme liikkeellä illalla, joten voi olla, että kävelimme suoraan sen ohi tai yli. Kaikkia hienouksia ei vain millään ehdi nähdä yhdessä illassa eikä edes kolmessa päivässä. Joka tapauksessa Gotlannin-reissumme oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut ja on selvää, että Gotlantiin pitää päästä uudestaan.

Ajuruohonnäive on lehtivihreätön loiskasvi
Ajuruohonnäive on lehtivihreätön loiskasvi, joka loisii kangasajuruoholla. Pohjoismaissa sitä tavataan ainoastaan Gotlannin ja Öölannin alvareilla.
IMG_1676
Arokeulankärkeä esiintyy Pohjoismaissa vain Ruotsissa Gotlannissa ja Itä-Götanmaalla. Laji kasvaa myös Brucebon rantahietikolla, mutta siellä emme sitä nähneet.
Seinäraunioinen
Kalkkikallion raossa kasvoi seinäraunioista, joka on kalkinvaatija. Laji on Suomessa harvinainen mutta Gotlannissa yleinen.
Haarahietalilja
Haarahietalilja kukki Ölbäckissä. Tajusin, että olimme nähneet sitä muuallakin Gotlannissa mutta kukkimattomana, mistä johtuen lajille ei löytynyt aiemmin nimeä.

Lisää kuvia Flickrissä.

Nähtyjä lajeja:

haarahietalilja liten skogslilja Anthericum ramosum
seinäraunioinen murruta Asplenium ruta-muraria
neidonkieli blåeld Echium vulgare
verikurjenpolvi blodnäva Geranium sanguineum
päivännouto solvända Helianthemum nummularium
miehenkämmekkä Sankt Pers nycklar Orchis mascula
ajuruohonnäive timjansnyltrot Orobanche alba
arokeulankärki luddvedel Oxytropis pilosa
valkolehdokki nattviol Platanthera bifolia
isolinnunruoho jungfrulin Polygala vulgaris
isoniittyhumala praktbrunört Prunella grandiflora
valkomaksaruoho vit fetknopp Sedum album
kalliomaksaruoho stor fetknopp Sedum rupestre
särmämaksaruoho kantig fetknopp Sedum sexangulare
kangasajuruoho backtimjan Thymus serpyllum
nätkelmävirna vårvicker Vicia lathyroides

Brucebon kämmekkäniityt ja merenranta (ke 28.6.)

Viimeiseksi retkipäiväksi säästimme lähikohteen: Brucebon luonnonsuojelualue sijaitsee lentokentän vieressä vain 7 km Visbystä pohjoiseen. Luonnonsuojelualueen koko on noin 35 hehtaaria ja se käsittää upean merenrantaniityn lisäksi pienen suon, laidunniityn, kuusimetsää, kallioluolia ja linnavuoren, jolta aukeaa hieno näköala rantaniitylle ja merelle. Saavuimme alueelle Brucebon taiteilijatalon puolelta, josta helpoin reitti alas rantaan kulkee taiteilijantalon pihamaan poikki. Emme kuitenkaan älynneet alussa tätä reittiä, vaan lähdimme kulkemaan pieneltä parkkipaikalta läpi metsän, jossa polku vei alas turhan jyrkkää rinnettä. Metsän jälkeen vastaan tuli laidunalue, jonne pääsi kipuamaan portaita aidan yli. Laidunalueen toisella puolella kasvoi kapeana nauhana mäntymetsää, jonka jälkeen avautui merenrantaniitty pitkospuineen. Koko komeuden yläpuolella kohosi linnavuori, jonne pääsi portaita metsästä jyrkänteen alta.

Brucebon rantaniityllä pääsee liikkumaan pitkospuita pitkin
Brucebon rantaniityllä pääsee liikkumaan pitkospuita pitkin. Niityn uloin osa on lintujensuojelualuetta, jossa liikkuminen on kielletty.
Brucebon niittyjen ja metsän yläpuolella kohosi jyrkkä kallioseinämä
Brucebon niittyjen ja metsän yläpuolella kohoaa jyrkkä kallioseinämä. Kallion päällä on muinaislinna ja näköalapaikka.
Näköalapaikka
Kalliojyrkänteen päältä aukesi huikea näköala rantaniitylle ja merelle. Kiipesin näköalapaikalle jyrkkiä portaita jyrkänteen juurelta vain huomatakseni, että ihan viereen olisi päässyt myös autolla yläkautta.
Saksankärhö
Ylempänä metsässä kasvoi runsaasti villiintynyttä saksankärhöä, joka ei kuitenkaan ollut kukassa.

Aulikki Salmian Pohjolan uhanalaiset kämmekät -teoksen mukaan Brucebon suojelualueelta on löytynyt yhteensä 15 eri kämmekkälajia (tai oikeammin ”lajia”, koska kämmeköiden systematiikka ei ole täysin vakiintunutta). Itse laskin löytäneeni alueelta kymmenen eri kämmekkää, jotka olivat tummaneidonvaippa, suoneidonvaippa, kirkiruoho, kalkkimaariankämmekkä, punakämmekkä, kaitakämmekkä, kimalaisorho, keltalehdokki, pyramidi- eli kartiokalkkikämmekkä ja pesäjuuri. Näkemättä jäi mm. Suomesta hävinnyt pienikokoinen mesikämmekkä (Herminium monorchis), jonka pitäisi useiden lähteiden mukaan kasvaa Brucebon merenrantaniityllä. Yritin kyllä kovasti etsiä mesikämmekkää, mutta ilmeisesti se ei vielä kukkinut tai sitten en vaan osannut etsiä oikeasta paikasta.

Pyramidikämmekkä (Anacamptis pyramidalis)
Iloisen yllätyksen kämmekkärintamalla tarjosi rantamänniköstä yhyttämäni yksittäinen pyramidi- eli kartiokalkkikämmekkä, joka juuri aloitteli kukintaansa ja josta ei ollut mainintaa etukäteislähteissäni. Tätä lajia ei voi nähdä Suomessa.
Kimalaisorho (Ophrys insectifera)
Kimalaisorho kukki runsaana rantaniityllä. Laji houkuttelee hyönteismäisillä kukillaan velhopistiäiskoiraita parittelemaan itsensä kanssa. Kukat pölyttyvät, kun pistiäiskoiraat lentävät kukasta toiseen. Kimalaisorhoa kasvaa Suomessa vain Ahvenanmaalla ja yhdellä paikalla Turun saaristossa.
Suoneidonvaippa (Epipactis palustris)
Matalakasvuista suoneidonvaippaa oli runsaasti Brucebon rantaniityn yläosassa. Suomessa laji on erittäin uhanalainen ja rauhoitettu koko maassa Ahvenanmaa mukaan lukien.
Punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata)
Punakämmekkä on Gotlannissa yleinen mutta Suomessa vaarantunut. Kuvan punakämmekät lienevät alalajiltaan tavallisia suopunakämmeköitä.

Brucebon monimuotoinen habitaattivalikoima tarjosi paljon muitakin mielenkiintoisia kasvilöytöjä kuin kämmeköitä. Rantaniityllä kasvoi minulle uusina tuttavuuksina mm. rento-orakkoa, parsahernettä, taarnaa, lettokarhunruohoa ja lakastuneita jauhoesikoita. Ojavesikrassi ja hanhenputki olivat vallanneet pienen puron, joka virtasi metsästä niityn halki mereen. Linnavuoren juurelta voi useiden lähteiden mukaan löytää harvinaisen kalkki-imarteen (Gymnocarpium robertianum) ja alueen pohjoisosan rantahietikolta arokeulankärjen (Oxytropis pilosa), jotka jäivät kuitenkin reissullamme näkemättä. Joka tapauksessa Brucebon luonnonsuojelualue on upea ja monipuolinen luontokeidas, jossa jokaisen Visbyn-matkaajan kannattaa ehdottomasti vierailla.

Rento-orakko (Ononis spinosa ssp. procurrens)
Rento-orakko on Gotlannissa yleinen merenranta- ja tienvarsikasvi. Suomessa sitä tavataan satunnaisesti.
Meriparsaherne
Meriparsaherne kasvaa siellä täällä Etelä-Ruotsin merenrannoilla. Suomessa lajia ei tavata.
Lettokarhunruoho (Tofieldia calyculata)
Lettokarhunruohoa tavataan Pohjoismaissa vain Gotlannissa. Lähikuvan perusteella ruotsinkielinen nimi ’kärrlilja’ on oikeutettu, ja laji kuuluu yksisirkkaisiin kuten liljakasvit.
Ojavesikrassi (Nasturtium x sterile)
Ojavesikrassin massakukinta värjäsi niityn poikki virtaavan puron valkoiseksi. Laji on iso- ja pikkuvesikrassin risteymä. En meinannut millään saada lajille edes sukutason määritystä, koska vesikrasseja ei kasva Suomessa.
Ristisorsia
Lintujensuojelualueen tuntumassa näkyi luonnollisesti myös mielenkiintoisia lintuja. Ristisorsapesue päivysti rantakivillä.

Lisää kuvia Flickrissä.

Nähtyjä lajeja:

Kämmekät
pyramidikämmekkä salepsrot Anacamptis pyramidalis
kalkkimaariankämmekkä skogsnycklar Dactylorhiza fuchsii
punakämmekkä ängsnycklar Dactylorhiza incarnata
kaitakämmekkä sumpnycklar Dactylorhiza traunsteineri
tummaneidonvaippa purpurknipprot Epipactis atrorubens
suoneidonvaippa kärrknipprot Epipactis palustris
kirkiruoho brudsporre Gymnadenia conopsea
pesäjuuri nästrot Neottia nidus-avis
kimalaisorho flugblomster Ophrys insectifera
keltalehdokki grönvit nattviol Platanthera clorantha
Muut
hanhenputki bäckmärke Berula erecta
räpelö darrgräs Briza media
lännenkurho kortbladig spåtistel Carlina vulgaris ssp. vulgaris
pikkusappi dvärgarun Centaurium pulchellum
taarna ag Cladium mariscus
saksankärhö skogsklematis Clematis vitalba
luhtavilla ängsull Eriophorum angustifolium
päivännouto solvända Helianthemum nummularium
meriparsaherne klöverärt Lotus maritimus
ojavesikrassi vinterfräne Nasturtium x sterile
rento-orakko puktörne Ononis spinosa ssp. procurrens
siniyökönlehti tätört Pinguicula vulgaris
katkeralinnunruoho rosettjungfrulin Polygala amarella
jauhoesikko majviva Primula farinosa
lettokarhunruoho kärrlilja Tofieldia calyculata
ojatädyke bäckveronika Veronica beccabunga