Alvena lindaräng – niittykasvillisuuden eldorado (ma 26.6.2017)

Ensimmäinen kohteemme oli Alvena lindaräng, lehdesniitty Vallstenan alueella n. 25 km Visbystä itään. Kohde valikoitui Aulikki Salmian Pohjolan uhanalaiset kämmekät -kirjan Gotlannin 12 kämmekkäkohteen joukosta kirjailijan itsensä nimenomaisen suosituksen perusteella. Niitylle oli helppo löytää, koska se oli näköetäisyydellä Vallstenan kirkosta ja sinne oli hyvät opasteet tieltä. Niityn laidalla on pieni siistein käymälöin varustettu parkkipaikka, jossa ei ainakaan käyntipäivänämme ollut ruuhkaa. Meillä oli onnea sään suhteen, sillä menomatkalla tuli välillä reippaastikin vettä, mutta juuri ennen niitylle saapumista sade taukosi ja vähän myöhemmin aurinkokin alkoi paistaa. Harmi vain, että navakan tuulen takia lähes kaikki päivän kasvikuvat olivat enemmän tai vähemmän tärähtäneitä.

Alvena lindaräng -niittyn sisäänkäynti
Alvena lindaräng -niittyn sisäänkäynti. Niitty on aidattu.

Alvena lindaräng (6 ha) on yksi Gotlannin suurimmista säännöllisesti hoidettavista niityistä. Luonnonsuojelualue siitä tuli vuonna 1980. Alue on harvapuustoisen hakamaan ja tiheämpien lehtipuusaarekkeiden kirjomaa mosaiikkia, jossa näkyvät edelleen selvästi perinteisen lehdesniittytalouden jäljet. Puukerros koostuu jaloista lehtipuista, kuten metsälehmuksesta (Gotlannin ainoa merkittävä esiintymä), tammesta ja lehtojalavasta, sekä haavasta. Kenttäkerroksen kukkarunsaus sekä puiden alla että etenkin niiden välissä on keskikesällä päätähuimaava. Alueella kulkee noin kolmen kilometrin pituinen luontopolku, joka jatkuu myös varsinaisen suojelualueen ulkopuoliselle laitumelle. Me pysyttelimme kuitenkin varsinaisen niityn alueella, koska siellä oli helpompi kulkea ja nähtävää riitti sielläkin enemmän kuin laki sallii.

Suojellut lehdesniityt ovat syntyneet perinteisen karjanhoidon vaikutuksesta
Suojellut lehdesniityt ovat syntyneet perinteisen karjanhoidon vaikutuksesta. Lehdesniittyjä on niitetty tai laidunnettu, ja niiden puista on katkottu lehdeksiä karjan rehuksi. Valkoiset tupsut ovat sikoangervoa, joka kasvoi niityllä runsaana.
Niityn kukkarunsautta
Niityn kukkarunsautta, näkyvimpinä lajeina päivänkakkara ja etualan violetti isoniittyhumala, joka on Gotlannin ja Öölannin kalkkimaiden erikoisuus.

Heti portilla meitä tervehtivät päivännoutojen kultatäplät ja niittyräpelön hauskasti tuulessa värisevät tähkylät. Pian vastaan tuli myös sikoangervoa, isoniittyhumalaa, pienenpieniä linnunruohoja, purtojuurta, tuulessa heiluvia otasukapäitä, häränsilmiä, sinilupikkaa, röyhyhelmikkää ja vaikka mitä hienouksia. Olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa, ja erityisesti linnunruohot ja otasukapää ilahduttivat, koska tämä oli ensimmäinen kohtaaminen niiden kanssa luonnossa. Kääntöpuolena on todettava, että tällaisen kukkaloiston jälkeen hienoinkin suomalainen niitty vaikuttaa kovin vaisulta.

IMG_8823
Sikoangervo, purtojuuri, puna-apila ja isolaukku
Häränsilmä ja päivännouto
Häränsilmä ja päivännouto loistivat kilpaa auringon kanssa.
Katkeralinnunruoho ja tupsulinnunruoho
Pienenpienet linnunruohot ovat Suomessa pääosin lounaisia harvinaisuuksia. Katkeralinnunruoho (vas.) kasvoi niityllä melko yleisenä ja tupsulinnunruoho (oik.) niukkana.
Otasukapää, röyhyhelmikkä, niittyräpelö ja sinilupikka
Otasukapää, röyhyhelmikkä, niittyräpelö ja sinilupikka ovat Suomessa lähinnä Ahvenanmaan erikoisuuksia. Tuulinen päivä teki heinien kuvaamisesta melkoista taistelua tuulimyllyjä vastaan.

Alvenasta on tavattu 12 kämmekkälajia, joista soikkokaksikko, kalkkimaariankämmekkä ja valkolehdokki kukkivat todella runsaasti vierailumme aikana. Myös kirkiruoho oli siellä täällä edelleen kukassa. Lehtoneidonvaippa puolestaan oli tiukasti nupulla, mutta paljon löytyi jo lakastuneita kämmeköitä, joista oli paha mennä sanomaan varmasti tai edes epävarmasti, mikä laji oli kyseessä. Yhden soikkokämmekän onnistuin kuvaamaan, mutta senkään kunnossa ei ollut hurraamista. Kämmeköiden runsaus oli paikoin käsittämättömän suuri, mutta lajistollisesti niityn tarjonta oli kenties vähän vaatimattomampi, kuin mitä ennalta odotin. Alvena lindaräng oli kuitenkin maisemallisesti ja kasvillisuuden puolesta kokonaisuutena niin hieno kohde, että suosittelen sitä varauksetta kaikille Gotlantiin matkaaville, jos luontoretkeily edes vähäsen kiinnostaa.

Soikkokaksikkojen kynttilät loistivat joka puolella
Soikkokaksikkojen kynttilät loistivat joka puolella.
Valkolehdokki ja kalkkimaariankämmekkä. Taustalla näkyy kuihtuneita kirkiruohoja.
Valkolehdokki ja kalkkimaariankämmekkä. Taustalla näkyy kuihtuneita kirkiruohoja.
Orvokkihopeatäplä (Argynnis aglaja)
Sinisiipiä ja hopeatäpliä liihotteli siellä täällä. Tämä lienee orvokkihopeatäplä (Argynnis aglaja).

Lisää kuvia löytyy Flickristä.

Nähtyjä kasvilajeja:

Kämmekät
kalkkimaariankämmekkä skogsnycklar Dactylorhiza fuchsii
lehtoneidonvaippa skogsknipprot Epipactis helleborine
kirkiruoho brudsporre Gymnadenia conopsea
soikkokaksikko tvåblad Listera ovata
soikkokämmekkä johannesnycklar Orchis militaris
valkolehdokki nattviol Platanthera bifolia
Muut
karhunlaukka ramslök Allium ursinum
mäkilehtoluste backskafting Brachypodium pinnatum
niittyräpelö darrgräs Briza media
vanakeltto klasefibbla Crepis praemorsa
otasukapää kamäxing Cynosurus cristatus
sikoangervo brudbröd Filipendula vulgaris
päivännouto solvända Helianthemum nummularium
harjuhäränsilmä slåtterfibbla Hypochoeris maculata
ahopellava vildlin Linum catharcticum
peltomaitikka pukvete Melampyrum cristatum
röyhyhelmikkä lundslok Melica uniflora
katkeralinnunruoho rosettjungfrulin Polygala amarella
tupsulinnunruoho toppjungfrulin Polygala comosa
isoniittyhumala praktbrunört Prunella grandiflora
sinilupikka älväxing Sesleria caerulea
purtojuuri ängsvädd Succisa pratensis
metsälehmus skogslind Tilia cordata
lehtojalava lundalm Ulmus minor

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Alvena lindaräng – niittykasvillisuuden eldorado (ma 26.6.2017)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s